Gästrin: Koululaisten tasa-arvoinen oikeus uimataitoon ei toteudu
Eva-Lena Gästrinin puheenvuoro valtuustossa 4.12.2019
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Haluaisin puhua aiheesta koululaisuinnit vaikka asia saattaa tuntua vähäpätöiseltä näiden suurempien kokonaisuuksien valossa.
Espoossa koululaiset käyvät ohjatuissa koululaisuinneissa vuosiluokilla 1-4 ja uimataidottomat vielä luokilla 5 ja 6. Koululaisuinneissa harjoitellaan uinnin perusasioita opetussuunnitelman mukaan, tavoitteena osata pelastaa itsensä vedestä. Espoolaiset lapset osaavatkin uida varsin hyvin mutta osalle lapsista koululaisuinnit ovat ainoat kerrat, kun he käyvät uimahallilla.
Vuodenvaihteessa 2016-2017 luokilta 5 ja 6 poistettiin yhtäkkiä säästösyistä uimataitoisten oppilaiden uintikerrat. Näillä uintikerroilla harjoiteltiin pääasiassa hengenpelastusta eli oppilaat saivat valmiudet pelastaa hätään joutunut ihminen vedestä. Tässä maassa se on erittäin tärkeä kansalaistaito. Suomessa hukkuu vuosittain noin 100-150 henkeä.
Tilanne on siis tällä hetkellä Espoossa se, että osa oppilaista ei ehkä käy kertaakaan uimassa nelosluokan jälkeen ja ongelmat uimataidossa saatetaan huomata seuraavan kerran vasta yläkoulussa kun oppilas ei pysy muun luokan mukana uintiharjoituksissa. Tämä saattaa johtaa siihen, ettei oppilas enää osallistu eri tekosyillä uinteihin ollenkaan eikä siten ylläpidä uimataitoa.
Uintien lopettamisella säästettiin noin 90 000 euroa vuodessa. Ideana oli että luokkien omat opettajat kävisivät uimassa luokkiensa kanssa. Kuitenkin suuri osa opettajista kokee, ettei pysty opettamaan uintia tai hengenpelastustaitoja oppilailleen eikä näin ollen vie oppilaita uimahallille. Osa kouluista onkin käyttänyt Liikkuva Koulu – projektin rahoja uinninopetuksen ostamiseen uimaseuralta.
Nyt olemme siinä tilanteessa, että osa 5 ja 6 luokan oppilaista käy uimassa ja osa ei. Riippuu täysin opettajasta ja koulusta, pääsevätkö oppilaat uimaan. Koululaisuintien on tarkoitus olla matalan kynnyksen liikuntaa jossa kaikki oppilaat ovat tasavertaisia mutta tämä ei tällä hetkellä toteudu. Kun neuvoteltiin vuoden 2019 budjetista ilmoittettiin, etteivät 5 ja 6 luokkalaiset mahdu uimahalleihin koska vapaata ratatilaa ei ole. Tehtiin pöytäkirjamerkintä, jossa luvattiin selvittää tilarajoitteet jotka estävät koululaisten uinnit mutta sitä ei ole tehty. Tänä vuonna saimme saman vastauksen, eli oppilaat eivät mahdu uimahalleihin.
Nyt ihmettelenkin kovasti sitä, että samat oppilaat mahtuvat oman opettajansa kanssa uimaan radoille, mutta eivät koululaisuintien ohjaajien kanssa.
Uutena valtuutettuna minulle on vielä kovin epäselvää mitä pöytäkirjamerkintä budjettineuvotteluissa tarkoittaa ja mihin se kenetkin velvoittaa. Tässä tapauksessa selkeästi ei ole velvoittanut ketään mihinkään.
Jätän seuraavan toivomusesityksen numerolla 11:
Valtuusto toivoo, että tilarajoitteet jotka mahdollisesti estävät 5-6 luokkien koululaisuinnit uinninohjaajien kanssa selvitettäisiin vuoden 2020 aikana, ennen vuoden 2021 talousarvioneuvotteluja. Tavoitteena olisi selvittää mahtuisivatko kaikki 5-6 luokkalaiset uimaan päiväsaikaan Leppävaaran ja Espoonlahden uimahalleille niin, että opetussuunnitelmaan kirjattu uinninopetus voitaisiin toteuttaa.
Kiitos.
Tags: Eva-Lena Gästrin, koululaisuinti, simkunskap, simundervisning, uimataito, uinninopetus Array
